Aasia Amerikka Autonvuokraus USA:ssa Yleinen

4 x matkamoka

Kun tekee, niin toisinaan myös tapahtuu. Matkamoka jos toinenkin on aikojen saatossa tullut tehtyä, ja nämä ovat ripulilammikkoa lukuunottamatta aika kevyitä sattumuksia. Mutta koska matkoilla eletään matka-arkea, niin häslätessä käy kaikenlaista. Koitinkin muistella tilanteita, jotka ovat lopulta naurattaneet ja ajattelin jakaa nämä teidän kanssa.

Kun vuokra-auton bensatankinluukku ei auennut

Nykyään ollaan jo aika kokeneita roadtrippailijoilta, mutta aina ei ole näin ollut. Road trippien hengessä kerrottakoon, että olen Jenkeissä mennyt tankkaaman autoa, mutta en tienny miten tankki aukeaa. Ei löytynyt nappulaa josta vetää tai työntää, jotta luukku aukeaisi. Bensatankin luukku ei myöskään auennut painamalla luukusta, tai vetämällä, sörkkimällä, rönkkimällä. Hermo alkoi pikkuhiljaa palaa.

Lopulta luovutin ja menin pyytämään apua huoltoaseman tiskiltä. Työntekijä vilkaisi autoani ja kysyi onko ovet lukossa? – Kyllä on. Kävi ilmi, että bensatankin luukku aukeaa painamalla, mutta vain, jos ovet eivät ole lukossa. Kyllähän se tällai jälkikäteen tuntuu päivänselvältä, mutta voin kertoa, että ihan siinä hetkessä ei välähtänyt.

Elvis Presleyn autokantaa
Elviksen autokantaa

Kun löin lasta naaman Dubaissa

Dubai. Hivenen konservatiivisemman puoleinen maa. Kävimme ostoskeskuksessa, jossa oli valtava ruuhka-aika jonkun teini-idolin meet&greet tapahtuman myötä. Musliminainen käveli lapsensa kanssa vierekkäin. Lapsella oli paperinen karkkipussi naaman edessä, koska miksipä ei. Nauroin ystäväni kanssa jollekin mitättömälle asialle, kun tämä äiti&lapsi-parivaljakko tuli vastaan. En nähnyt heitä, ennen kuin oli liian myöhäistä. Nauraessa ilmeisesti huidoin käsillä jotenkin eläväisesti, sillä löin lasta naamaan. Tai siis, löin karkkipussiin, joka lävähti lapsen naamaan.
Olin varma, että nyt häkki heiluu, mutta kävi ilmi, että lapsen äiti koki tilanteen sangen hauskana.

Dubai ostoskeskus
Dubai illalla

Kun alasti siivoojan kohtasin

Tämä ei sellaisenaan ole ihan oma matkamoka, mutta aiheeseen sopiva sattumus kuitenkin. Majoituttiin miehen kanssa Koh Samuilla aikuisille suunnatussa paratiisissa, jonka jokainen “huone” oli tasokas bungalowi lasiseinillä, omalla uima-altaalla, ulkosuihkulla ja ennen kaikkea aidatulla pihalla, täysin näkösuojassa. Portilla oli ovikello, jos jollakulla olisikin ollut meille asiaa ja tämän lisäksi portille sai jättää do not disturb-kyltin.

Olin juuri menossa suihkuun ja täten riisuutunut alasti valtavien lasi-ikkunoiden edessä, kun pihalle saapui hotellin työntekijä, mies, joka tuli puhdistamaan uima-allasta. Ei soittanut kelloa, ei mitään. Mies näki minut, jäi tuijottamaan. Minä kiljahdin säikähdyksestä, tietenkin, ja nappasin pyyhkeen suojaksi. Mies katosi vähin äänin pihalta. Hoidin suihkun alta ja menin antamaan välitöntä palautetta respaan siitä, miten asiakkaan niin mainostettu yksityisyys ei nyt ihan täyttynyt.

Paikan saksalaistaustainen omistaja oli valtavan pahoillaan ja illaksi meille oli toimitettu käsinkirjoitettu anteeksipyyntökirje, jossa painotettiin miten tärkeää asiakkaiden yksityisyys heille on, sekä pullollinen roseviiniä pahoitteluna tapahtuneesta. Kelpuutin.

Matkamoka Koh samuilla
Bungalowin piha
Koh samui aidattu piha, matkamoka tapahtumapaikka
Kyllähän tosta läpi näkee. Kaiken.

Kun Intia näytti, millainen on oikea vatsatauti

Olin teini-ikäinen, matkalla äitini ja ystävättärensä kanssa. Matkustimme 15 tuntia oppaan pienessä henkilöautossa. Iltapäivästä alkoi tulla paha olo. Ensin laatoitin autossa, mutta osuin pussiin. Päästiin hotelillle ja kuume nousi, joten menin suoraan nukkumaan.

Yöllä heräsin karmeaan hikeen (meillähän ei mitään ilmastointia ollut). Ajattelin, että on kuume laskenut hien määrästä päätellen. Olin nousemassa vessaan, kun tajusin, että olin ripuloinnut metrin halkaisiltaan olevan lammikon parisänkyyn, jossa nukuin äitini kanssa.

Tilannehan päättyi niin, että äitin piti pestä minut suihkussa, kun olin niiiin kipeä, etten meinannut pysyä tolpillani. Lakanat heitettiin roskiin. Koko pieni huone haisi historiallisen pahalta, ja hävetti, kun opas tuli aamulla kolkuttelemaan oveen. Hävetti vielä silloinkin, kun kutsuttiin lääkäri paikan päälle tutkimaan minut. Ja ällötti, kun lääkäri työnsi stetoskooppia alushousujen rajalle, niin, että äidin piti puuttua asiaan, mutta se onkin sitten jo aivan toinen tarina!

Onko sulle sattunut matkoilla mokia, jotka jäivät elämään vielä vuosia myöhemmin? Jaa oma matkamoka kommentteihin!

You Might Also Like

10 Comments

  • Reply
    Terhi
    27.1.2020 at 14:56

    Ainahan matkalla sattuu ja tapahtuu. Tuo ripuli kuulostaa kyllä pahalta. Minäkin sairastuin Intiassa vatsatautiin, mutta jaksoin urheasti sinnitellä pystyssä koko päivän, sitten kutsuttiinkin jo lääkäri tuomaan troppia.

  • Reply
    Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
    27.1.2020 at 22:06

    Menemme lähiaikoina Intiaan bongailemaan tiikereitä, täytyy toivoa, että pysytään terveinä.

    Aika vähillä mokilla tekin olette loppujen lopuksi selvinneet. Meillä pahimpina tulee mieleen jotkin painajaismaiset lentojen myöhästymiset, kun tiedossa on todella pitkiä lentoja, parilla välilaskulla tilanteessa, jossa jo ensimmäinen lento on reilusti myöhässä. Tällöin se ero usein kertaantuu ja vuorokaudenkaan myöhästyminen ei ole tavatonta. Nuo ei tavallaan johdukaan itsestä. Pahin itsestä johtuva moka lienee tämä: https://www.matkallamissamilloinkin.com/hermanus-yksi-maailman-parhaista-paikoista-nahda-valaita/
    Sinällään valaita näkyi upeasti, mutta autolle palattuamme huomasin, että olin jättänyt valot päälle ja akku oli täysin tyhjentynyt. No selvittiin lopulta siitäkin, mutta kyllähän siinä tilanteessa vähän hävetti…

  • Reply
    Sandra / The Present is Perfect
    28.1.2020 at 22:14

    Hyi että, toi Intian juttu olisi sellainen oma pahin painajainen. Noista muista selviää kyllä ihan naurulla :D.

    Jäin tän postauksen myötä miettimään, että mitkä on ollut omia “pahimpia” mokia, ja ei niitä oikein tullut mieleen. Ehkä joskus olen käyttäytynyt todella tylysti joillekin paikallisille kauppiaille, kun olen jonkin ajan päästä korviani myöten täynnä tyrkyttämistä ja sisäänheittäjiä. Sitten olen kerran herännyt kahden aikaan aamulla, jotta olen kuuden lennolla kentällä. Noh, sitten on tullutkin ilmi, että lennot olikin 6 pm eikä 6 am. 😀 Vähän harmitti!

  • Reply
    Martta / Martan matkassa
    29.1.2020 at 17:28

    Hauska postaus! Nämähän ei ollut kovinkaan pahoja! Onneksi mokat unohtuu ajan myötä ja lopuksi naurattavat, jäin kanssa heti miettimään omia? Kerran Nerjassa hiljainen perheemme keskusteli ravintolassa ruokaa odotellessa ja jutut eivät todellakaan olleet mitään laadukkaita, huomasimme että meitä katsotaan lähipöydästä naureskellen, saimme kuulla että seurue oli Virosta, joten he ilmeisesti ymmärsivät puheitamme. Silloin kyllä hävetti!

  • Reply
    Pirkko / Meriharakka
    30.1.2020 at 17:12

    Yksi parhaiten mieleen jäänyt on hyvä idea aikoinaan Washington DC:ssa, kun aamulla päätettiin ennen iltalentoa vielä matkalaukut valmiiksi säilöön lentokentälle. Iltapäivällä sitten tajuttiin jossain vaiheessa, että tässä kaupungissa on kaksi lentokenttää ja laukkumme ovat väärällä kentällä. Vähän tuli kiire, mutta ehdittiin.
    Samaan halpaan mentiin vielä Islannissakin matkalla Grönlantiin. Ajateltiin olla yhden yön verran yötä Blue Lagoonin liepeillä upeassa hotellissa, jossa oli omat altaat ja jatkaa sitten aamulennolla Grönlantiin. Onneksi jo illalla tajuttiin, että lento Grönlantiin lähtee kaupunkikentältä, ei Keflavikista. Aikaisin aamulla ei busseja kaupunkiin vielä mennyt, joten tuli taksimatkalle n. Keflavikista Reykjavikiin vähän hintaa!

  • Reply
    Anna / Muuttolintu
    1.2.2020 at 03:16

    Hauska postausidea! Onneksi mokille voi nauraa jälkeenpäin, vaikka siinä hetkessä ei yleensä paljon nauratakaan. Onhan näitä sattunut. Vatsatauti Intiassa on tuttu ja ei niin mukava matkamuisto myös itselle.

  • Reply
    Merja / Merjan matkassa
    1.2.2020 at 16:22

    Matkoilla sattuu ja tapahtuu. Jälkikäteen niille voi nauraa, mutta silloin kun on tilanne päällä, ei paljoa suu hymyyn nouse. Bensatankin korkkien kanssa olen taistellut ihan Suomessakin. Mulla oli miehen auto lainassa enkä tiennyt mistä se hemmetin korkki avautuu. Kokeilin myös kaikkia keinoja ja lopulta oli pakko etsiä ohjekirja hanskalokerosta ja katsoa sieltä. Vatsatauti Intiassa kuulosti ikävälle. Omalla Intian reissulla en ihme kyllä saanut vatsapöpöä, vaikka kaikki siitä etukäteen pelottelivat.

  • Reply
    Mikaela
    1.2.2020 at 16:58

    Miten mä en oo saanu ilmoitusta tästä postauksesta somessa! 😀 Mun toilailuista ootkin jo kuullu, mut yks mun suosikkistoori täytyy jakaa meidän häämatkalta.

    Oltiin päiväretkellä Hallstattissa Itävallassa. Bussilta lähdettäessä saatiin tietysti kellonaika, jolloin pitää olla takaisin kokoontumispaikalla. Aikaa oli joitakin tunteja. Käytiin sitte vähän maisemoimassa ja mietittiin, että ehitään vielä käydä syömässä jossain. Mentiin hyvältä näyttävään ravintolaan, joka oli myös ihan tyhjillään (lounasaika oli mennyt) ja kysyttiin vielä ennen istuutumista työntekijältä, että ehditäänkö syödä tässä ajassa. Kommunikointi ei sitten sujunu niin hyvin, ilmeisesti tarjoilija ei oikein ymmärtänyt englantia, koska KAIKKI sujui ihan järjettömän hitaasti. Tilattiin vielä simppelisti pihvi ja ranskalaiset, joiden luulis valmistuvan nopeesti. Mutta ei. Kaikki kesti ja kesti, ja jouduttiin jo vähän hoputtaa tarjoilijaa. Lopulta saatiin ruuat, ja ehdittiin nopsaa hotkia pihvi (melkein kokonaan) ja sit oli oikeesti pakko lähtee juoksemaan bussille. 😀 Eikä kyse ollut mistään tosi hienosta ravintolasta edes. Vieläkin naurattaa! Hyvät ruuat jäi ihan puolitihene syömättä.

  • Reply
    Paula - Viinilaakson viemää
    2.2.2020 at 07:15

    Hui, tuo viimeinen kuulostaa aika karsealle. Onneksi näin jälkikäteen uskaltaa jo ehkä vähän nauraa, mutta varmaan tuolla reissulla ei naurattanut.

    Piti ihan miettiä, että mitä mokia itselle on sattunut mutta ei tullut nyt muuta mieleen kuin vanha Kuninkuuravireissu. Olimme Lahdessa enkä tuntenut kaupunkia sen kummemmin. Olimme iltaa viettämässä eri hotellissa kuin missä itse asuimme, ja jotenkin onnistuin tulemaan eri ovesta kuin mistä menin sisään. Kaveri oli vielä jäänyt juhlimaan ja katukuva näytti ihan oudolle. Päätin hypätä hotellin vieressä seisovaan taksiin kun en ollut varma missä suunnassa se oma hotelli on. Taksi ajoi ehkä 10 metriä eteenpäin ja teki u-käännöksen… oma hotellimme oli kirjaimellisesti vain tien toisella puolella. Olin niin hämilläni, että en edes tajunnut sanoa taksikuskille, että olihan hän voinut kertoa minulle kyytiin tullessa, että hotelli on aivan siinä vieresää. Oh well, perille päästiin!

  • Reply
    Mirva / Albanianlomakodit.com
    2.2.2020 at 22:32

    Heh! Matka-ajoissa kyllä aina sattuu ja tapahtuu. Tuosta auton bensaluukusta tuli myös oma kokemus mieleen kun mentiin tankkaamaan vierasta autoa. Mistään ei kyseistä luukkua tai vipua löytynyt, kunnes huoltamohenkilökunnan työntekijä löysi sen auton maton alta piilossa. Täytyy sanoa, ettei sieltä olisi kyllä tullut mieleen edes etsiä…

Leave a Reply