4 x matkamoka

Kun tekee, niin toisinaan myös tapahtuu. Matkamoka jos toinenkin on aikojen saatossa tullut tehtyä, ja nämä ovat ripulilammikkoa lukuunottamatta aika kevyitä sattumuksia. Mutta koska matkoilla eletään matka-arkea, niin häslätessä käy kaikenlaista. Koitinkin muistella tilanteita, jotka ovat lopulta naurattaneet ja ajattelin jakaa nämä teidän kanssa.

Kun vuokra-auton bensatankinluukku ei auennut

Nykyään ollaan jo aika kokeneita roadtrippailijoilta, mutta aina ei ole näin ollut. Road trippien hengessä kerrottakoon, että olen Jenkeissä mennyt tankkaaman autoa, mutta en tienny miten tankki aukeaa. Ei löytynyt nappulaa josta vetää tai työntää, jotta luukku aukeaisi. Bensatankin luukku ei myöskään auennut painamalla luukusta, tai vetämällä, sörkkimällä, rönkkimällä. Hermo alkoi pikkuhiljaa palaa.

Lopulta luovutin ja menin pyytämään apua huoltoaseman tiskiltä. Työntekijä vilkaisi autoani ja kysyi onko ovet lukossa? – Kyllä on. Kävi ilmi, että bensatankin luukku aukeaa painamalla, mutta vain, jos ovet eivät ole lukossa. Kyllähän se tällai jälkikäteen tuntuu päivänselvältä, mutta voin kertoa, että ihan siinä hetkessä ei välähtänyt.

Kun löin lasta naaman Dubaissa

Dubai. Hivenen konservatiivisemman puoleinen maa. Kävimme ostoskeskuksessa, jossa oli valtava ruuhka-aika jonkun teini-idolin meet&greet tapahtuman myötä. Musliminainen käveli lapsensa kanssa vierekkäin. Lapsella oli paperinen karkkipussi naaman edessä, koska miksipä ei. Nauroin ystäväni kanssa jollekin mitättömälle asialle, kun tämä äiti&lapsi-parivaljakko tuli vastaan. En nähnyt heitä, ennen kuin oli liian myöhäistä. Nauraessa ilmeisesti huidoin käsillä jotenkin eläväisesti, sillä löin lasta naamaan. Tai siis, löin karkkipussiin, joka lävähti lapsen naamaan.
Olin varma, että nyt häkki heiluu, mutta kävi ilmi, että lapsen äiti koki tilanteen sangen hauskana.

Kun alasti siivoojan kohtasin

Tämä ei sellaisenaan ole ihan oma matkamoka, mutta aiheeseen sopiva sattumus kuitenkin. Majoituttiin miehen kanssa Koh Samuilla aikuisille suunnatussa paratiisissa, jonka jokainen ”huone” oli tasokas bungalowi lasiseinillä, omalla uima-altaalla, ulkosuihkulla ja ennen kaikkea aidatulla pihalla, täysin näkösuojassa. Portilla oli ovikello, jos jollakulla olisikin ollut meille asiaa ja tämän lisäksi portille sai jättää do not disturb-kyltin.

Olin juuri menossa suihkuun ja täten riisuutunut alasti valtavien lasi-ikkunoiden edessä, kun pihalle saapui hotellin työntekijä, mies, joka tuli puhdistamaan uima-allasta. Ei soittanut kelloa, ei mitään. Mies näki minut, jäi tuijottamaan. Minä kiljahdin säikähdyksestä, tietenkin, ja nappasin pyyhkeen suojaksi. Mies katosi vähin äänin pihalta. Hoidin suihkun alta ja menin antamaan välitöntä palautetta respaan siitä, miten asiakkaan niin mainostettu yksityisyys ei nyt ihan täyttynyt.

Paikan saksalaistaustainen omistaja oli valtavan pahoillaan ja illaksi meille oli toimitettu käsinkirjoitettu anteeksipyyntökirje, jossa painotettiin miten tärkeää asiakkaiden yksityisyys heille on, sekä pullollinen roseviiniä pahoitteluna tapahtuneesta. Kelpuutin.

Kun Intia näytti, millainen on oikea vatsatauti

Olin teini-ikäinen, matkalla äitini ja ystävättärensä kanssa. Matkustimme 15 tuntia oppaan pienessä henkilöautossa. Iltapäivästä alkoi tulla paha olo. Ensin laatoitin autossa, mutta osuin pussiin. Päästiin hotelillle ja kuume nousi, joten menin suoraan nukkumaan.

Yöllä heräsin karmeaan hikeen (meillähän ei mitään ilmastointia ollut). Ajattelin, että on kuume laskenut hien määrästä päätellen. Olin nousemassa vessaan, kun tajusin, että olin ripuloinnut metrin halkaisiltaan olevan lammikon parisänkyyn, jossa nukuin äitini kanssa.

Tilannehan päättyi niin, että äitin piti pestä minut suihkussa, kun olin niiiin kipeä, etten meinannut pysyä tolpillani. Lakanat heitettiin roskiin. Koko pieni huone haisi historiallisen pahalta, ja hävetti, kun opas tuli aamulla kolkuttelemaan oveen. Hävetti vielä silloinkin, kun kutsuttiin lääkäri paikan päälle tutkimaan minut. Ja ällötti, kun lääkäri työnsi stetoskooppia alushousujen rajalle, niin, että äidin piti puuttua asiaan, mutta se onkin sitten jo aivan toinen tarina!

Onko sulle sattunut matkoilla mokia, jotka jäivät elämään vielä vuosia myöhemmin? Jaa oma matkamoka kommentteihin!