Langinkosken keisarillinen kalastusmaja

Yhteistyössä Langinkoski

Huolimatta siitä, pidätkö sinä mökkeilystä vai et, on suomalaiset kuitenkin mökkikansaa. Niinpä otettiin päiväretkikohteeksi Kotka ja tarkemmin Langinkosken keisarillinen kalastusmaja,”keisarin kesämökki”. Tiesin paikasta hyvin vähän etukäteen, mutta lähdin mukaan kun kuninkaallisbloggari Timanttisalonki ehdotti retkeä. Keisarillinen kalastusmaja on kiehtova pala Venäjän ja Suomen yhteistä historiaa. Timanttisalonki kirjoitti aiheesta mielenkiintoisen ja tyhjentävän postauksen; käy lukemassa se täältä.

Keisarillinen kalastusmaja on valmistunut 1889 silloisen Venäjän Keisari Aleksanteri III:n toiveesta. Kesälomamatka Suomeen mahdollisti keisarille perheineen rennomman oleilun verrattuna hovin arkeen Venäjällä, mutta ikävä kyllä he ehtivät käydä kalastusmajalla vain viitenä kesänä ennen keisarin menehtymistä. Langinkoski tarjosi meille ilmaisen sisäänpääsyn, sekä yksityiskohtaisen esittelykierroksen kalastusmajan historiaan. Mökin sisääntulokerroksessa on iso sali, jossa on valtava valkoinen takka. Perällä sijaitsee keisarinnan pieni oma huone sekä henkilökohtainen käymälä. Toisella puolella alakertaa on keittiö, jonka vieressä keisarin pieni huone, sekä hänelläkin oma käymälä. Viittaan huoneisiin pieninä, sillä niissä ei ollut sänkyjä, eikä sellaiset olisi huoneisiin mahtuneetkaan. Mielenkiintoista oli, että keisari perheineen jätti laivasaattueen muutaman kilometrin päähän rannasta, ja joka ilta he palasivat yöksi nukkumaan laivaan. Kalastusmaja oli siis päiväoleilua varten. Kalastusmajan yläkerrassa sen sijaan oli useampia huoneita vuoteineen. Yläkerran käyttötarkoitusta on dokumentoitu ilmeisen vähän, mutta ehkäpä vuoteet olivat ystäville? Lapsille? Vaikea sanoa.

• 

• 

• 

• 

• 

• 

Alueen puitteet on upeat. Kalastusmajan toisella puolella on vanhaa metsää, kun taas toista puolta ympäröi rantaviiva ja yksi Kymijoen haaroista laskee koskena mereen. Pihapiiri on laaja ja siellä on useita rakennuksia. Löytyy vahtimestarin talo, kalahautomo, kappeli, kalastusvälinevarasto, ja lisäksi vieressä on myös juoksuhautoja, sekä Aleksanteri III:n muistokivi.

• 

• 

• 

• 

Visiitti kalastusmajalle oli helposti saavutettavissa ja päiväretki pk-seudulta käsin sopivan mittainen. Keisarillinen kalastusmaja on avoinna toukokuulta syyskuulle, eli vielä tälle kesälle ehtii hyvin päiväretkelle. Alueella on myös kaksi kahvilaa, joten evästäkin löytyy.

Tuhannen tuskan kahvila

Keisarilliselta kalastusmajalta suunnattiin pikavisiitti Vaalimaan Zsar Outletiin – tästä ei kyllä jäänyt mitään käteen. Paluumatkalla piipahdettiin Loviisaan Tuhannen tuskan kahvilaan. Jos et ole kuullut tästä, niin nyt korvat hörölle!

Loviisan puutaloalueella idyllisellä sisäpihalla sijaitseva kahvila on kaikkea muuta kuin nimensä veroinen. Kieltolain aikaan paikka toimi salakapakkana, jossa tarjoiltiin ”kovaa teetä”. Tätä nykyä kahvilalla on vehreä ja ihanan tunnelmallinen sisäpiha ja vanhana tallirakennuksena toimineessa päärakennuksessa on sisällä myös pöytiä. Paikka on todella suosittu, mutta istu alas, mikäli löydät vapaan paikan. Henkilökunta tulee pian luoksesi. Viikonlopun keli oli upea, joten pihan pöydätkin olivat sen mukaisesti täynnä. Saatiin kuitenkin sisältä hämyisen tunnelmallinen pöytä. On vaikea sanoa onko paikassa upeinta talon ja omistajien historia, erinomaiset herkut vai ylivertainen henkilökohtainen palvelu. Hesari kertoi muutama vuosi sitten tästä pariskunnasta, jolle 90-luvun laman aikaan jäi 26 miljoonaa markkaa velkaa laman seurausten johdosta. He kuitenkin pääsivät velkasaneeraukseen, jonka jälkeen päätyivät Loviisaan. Sieltä he ostivat vanhan puutalon, jota alkoivat rahatta remontoimaan, haalien materiaaleja sieltä täältä. Ja lopputulos vuosien jälkeen on upea.

Pihalla jaloissa pyörii paikan koira, Poirot, joka syö heinää nurkissa ja viihdyttää vieraita olemuksellaan.

• 

Oletko käynyt keisarillisella kalastusmajalla, tai tuhannen tuskan kahvilassa? Viihdyitkö?