Skopje – pala Jugoslaviaa

Olen ilmeisesti aika vahva off season-matkustaja. En välitä valtavista ihmismassoista, joten matkustaminen sesongin ulkopuolella tuo edullisempien hintojen lisäksi väljyyttä, mutta myös turvallisuuden tuntua reissulle. Suurimpana miinuspuolena on kuitenkin yleensä kelisidonnaiset asiat. Joten, kun mietimme itsenäisyyspäivän viikonlopulle sopivaa kaupunkikohdetta, jostain pompsahti mieleen liki yhtä kylmä ja harmaa kohde kuin Helsinki; Pohjois-Makedonian Skopje. Isoveljeni oli käynyt siellä vastikään (vähän parempien kelien aikaan), joten miksikäs ei! Käyty maa numero 37.

Puolalainen halpalentoyhtiö WizzAir lentää tätä nykyä suoraa ~3h reittiä Turusta Skopjeen, Pohjois-Makedonian pääkaupunkiin. WizzAiriin kannattaa valmistautua tiukan halpalentoyhtiön tavoin. Käsimatkatavaroiden koot on pieniä ja itseasiassa tavalliset käsimatkatavarat olisi tulleet kalliimmaksi kuin yksi laukku ruumaan, joten otimme ruumalaukun. WizzAirilla on periaatteessa ihan toimiva applikaatio, mutta jostain syystä emme saaneet menomatkan check iniä tehtyä siellä, josta syystä jouduimme maksamaan 30e/hlö lentokenttävirkailijan tekemästä check inistä ja käsin kirjoittamasta boarding passista. Tähän ei selittelyt auta, vaan oma check in on oltava tehtynä digitaalisesti ja boarding pass pitää olla printattuna. Ankeaa.

Myöskin Turun lentoasema oli aivan yhtä ankea. Skopjen lento oli täynnä ja siinä me, koneellinen ihmisiä, jonotettiin passintarkastukseen ja turvatarkastukseen yli tunnin verran portaissa seisten. Cmoon. Positiivista oli, että ongelma oli selkeästi tiedetty, sillä lento ei kuulemma lähde ennen kuin jono on hoidettu.

• 

• 

Majoitus

Saavuttiin Skopjeen keskiviikkoiltana, joten meillä oli kolme kokonaista päivää aikaa, ennen sunnuntain aamulentoa takaisin. Hintataso Skopjessa on vielä naurettavan alhainen, joten pröystäiltiin ja majoituttiin DoubleTree By Hiltonissa noin 90 euron yöhinnalla. Tämä sisälsi kattavan ja laadukkaan buffa-aamiaisen (tekivät muuten todella hyviä munakkaita!), sekä kylpylän vapaan käytön.

Munakkaan lisäksi aamiaisella oli tarjolla runsas valikoima marjoja ja hedelmiä, kokonaisina ja pilkottuina, suolaisia ja makeita leivonnaisia joka makuun, joista täydellisyyttä hipova focaccia oli lempparini. Oli pannareita, vohveleita, lihaa, sekä mm. lukuisia eri juustoa, sillä Pohjois-Makedonia näyttäisi olevan juustorakastajien luvattu maa.

Hilton sijaitsi noin viiden kilometrin päässä keskustasta, joten kuljimme paljon taksilla. Jokainen kuljettaja oli kiinnostunut meistä turisteina. He olivat luotettavia ja ystävällisiä, ja liki kaikki puhui englantia sen verran, että pystyimme vaihtamaan muutamia sanoja paikallisista ruuista ja nähtävyyksistä. Viiden kilometrin taksimatka maksoi noin 180 denaaria, eli kolmisen euroa (1€ = 61 denaaria). Matkaintoa kuitenkin vähän lannisti ”ei täällä mitään turvavöitä tarvita, on turvallista muutenkin”, sekä taksikuskien jatkuva röökaaminen autossa. Tästä voinet jo päätellä, että röökiä sai vetää kaikkialla, myös mm. ravintoloissa sisällä. Ah.

Edullisempia majoituksia löytyy hyvin, ja jos kiinnostusta on esimerkiksi yöelämään, niin kannattaa valita hotelli keskustasta.

• 

• 

• 

Millainen Skopje sitten oli matkailijalle?

Vuonna 1963 kaupunkia ravisteli massiivinen maanjäristys, joka tuhosi rakennuksia valtoimenaan. Uudelleenrakentaminen alkoi pian ja ajan hengen mukaisesti lopputuloksena on brutalistinen arkkitehtuuri. Jugoslavia, Venäjä, tiedäthän?

Skopje ei ole ostosparatiisi, vaan patsailla täytetty helposti lähestyttävä kaupunki. Bazaari on mielenkiintoinen kokea, mutta se on myös täynnä krääsää, jota en suosittele ostamaan. Kahviloita ja leipomoita on paljon, ja ravintoloissa ruoka on edullista ja hyvää, joskin hyvin lihapitoista. Vardar-joki jakaa kaupungin kahtia. Uudella puolella on patsaiden lisäksi tori, kävelykatu, ravintoloita, sekä Äiti Teresan kotimuseo. Vastakkaisella puolella on vanha kaupunki, kojuja toisensa perään sekä valtava jokatavaran bazaari. Molemmissa on oma viehätyksensä ja alueet ovat helposti käveltävissä.

• 

Entä oletko jo kuullut Skopjen patsasfiaskosta? 2010-luvulla kaupunkiin päätettiin rakentaa patsaita ja myös neljä barokkityylistä laivaa satojen miljoonien eurojen arvosta, eikä lopullista hintalappua taideta edes tietää. Patsaita on naurettava määrä ja somessa onkin kiertänyt hassunhauska ”laske montako patsasta bongaat 24h aikana”-leikki. Joku sai reilut 60 patsasta vuorokaudessa. Itse näin saman määrän yhden taksimatkan aikana. Oikeasti. Holtittoman kansallismielisen rahankäytön lisäksi erityisen typerää patsasfiaskossa on se, ettei Pohjois-Makedoniassa Aleksanteri Suurta (ja hänen vanhempiaan Filippos II ja Olympia) saa mainita patsaiden yhteydessä nimeltä, joten massiivinen Aleksanteri Suuren patsas onkin ”suuri ratsastaja” (tms). Miksi? Koska Kreikka does not approve.

Paikallisia onkin pohdituttanut miksei rahoja laitettu infran rakentamiseen tai terveyspalveluihin. Kaupunkia kiertäessä ei voi kuin ihmetellä samaa, mutta selvähän se on: rahaa upposi säkkitolkulla korruptioon.

Skopjessa huomionarvoista on se, että kaupunki on vuorten ympäröimä. Tässä on hyvät ja huonot puolensa. Hyviä ovat upeat luontokohteet, kuten Matka-Kanjoni niminen vuono noin puolentunnin ajomatkan päässä sekä Vodno-vuoren Millenium-risti ja sinne vievä näköalahissi. Huonoja puolia on, että erityisesti talvella kaupunki on usein harmaan saastesumun peittämä ja näköaloja ei ole. Suurimmaksi osaksi emme edes nähneet vuoria, sillä sumupilveä oli niin paljon. Olin myös koko viikonlopun flunssainen, joten patikointi ei olisi muutenkaan ollut vaihtoehto, mutta paikallisilta sain vahvan suosituksen tulla Pohjois-Makedoniaan keväällä tai kesällä.

Vinkit Skopjeen?

• Mene lämpimämmillä keleillä
• Käy hyvällä säällä Vodno-vuorella ihailemassa näköaloja
• Matkaa Matka-Kanjonille päiväretkelle, veneile Matkajärvellä tai patikoi vuonolla
• Maistele Baklavaa ja uppopaistettuja rinkeleitä, joiden nimeä en enää muista
• Syö juustoja
• Bongaa niitä hiton patsaita

• 

• 

Skopje ei ole ostosparatiisi, vaan patsailla täytetty helposti lähestyttävä kaupunki. Bazaari on mielenkiintoinen kokea, mutta se on myös täynnä krääsää, jota en suosittele ostamaan.

• 

• 

• 

• 

•