Täsmävinkkejä Jenkkeihin roadtripin hengessä

Kirjailen tämän postauksen siinä järjestyksessä kuin me sen ajoimme ja kirjailen täsmävinkkejä jenkkeihin – itärannikolle. Tiiviimmän katsauksen löydät täältä.

Boston (Hull) – Yale – Milford – New Haven

Koska USA:n suurkaupungit, kuten Boston, ovat kalliihkoja paikkoja majoittua (helposti 150-200e /yö), niin suosittelen Airbnb koluamisen lisäksi hyppäämään pois kaupungin keskustasta, mikäli se reissullasi on järkevää. Me ajoimme vuokra-autolla lentokentältä suoraan Hull, Nantasket nimiseen paikkaan meren rannalle pikkukylään. Ja mikä sympaattinen rannikkokylä se olikaan! Hyvää ruokaa ja ihania maisemia niin lenkkeilyyn kuin autolla kurvailuun. Nantasket Beach Resort 93e/yö.

Vaikka Bostonin kaupunkikin on ihana, ja siellä on myös Harvard, jonka campus-alueella kannattaa käydä viettämässä tunti jos toinenkin, niin Bostonin ympäristö on täynnä Täydelliset Naiset-tyyppisiä omia Wisteria Laneja. Harvardista lisää viimeisenä, sillä jätimme sen koluamisen lähtöä edeltävälle päivälle.

Bostonin alueella on myös keskikokoinen Boston Outlet, jos shoppailu kiinnostaa.
Eläininnokkaille tiedoksi, että Cape Codista pääsee valaidenbongausretkille

Bostonista ajoimme Milfordiin, jossa kävimme päiväretkellä ajelemassa Yalen campuksella. Ja mikä ihana alue se olikaan! Olisin halunnut napata New Havenista lautan ja ajaa Long Islandin läpi (tiedäthän, Montauk, Hamptons jne.), mutta järjen ääni ehdotti, että jos jätetään ne kokonaan toiseen reissuun, ottaen huomioon että lauttamatka maksaa ~50 euroa ja koukkaus pidentää matkaa useita tunteja. Hilton Garden Inn, Milfor 92e/yö

Suffern – Atlantic City – Philadelphia

Joten New Havenin alueelta siirryttiin Sufferniin, eli ajoimme aivan Manhattanin yläpuolelta. Ruuhkat eivät kuitenkaan olleet holtittomia. Sen sijaan liikenteessä vilahteli upeita autoja, Maserateja ja Rolls Royseja tämän tästä.

Suffern oli tukikohta vain ja ainoastaan valtavaa Woodburyn Outletkylää ja merkkituotteiden alennuksia varten. Kävimme keväällä 2017 kyseisessä valtavassa outletkylässä bussikuljetuksella Manhattanilta ja koska näin vuotta myöhemmin oli syytä päästä täsmäshoppaamaan vaatekaappiin lisäyksiä, niin majoitumme lähistölle hotelliin yhdeksi yöksi. Crowne Plaza Suffern, 112e/yö

Suffernista ajettiin suoraan Atlantic Cityyn. Tässä vaiheessa ajokilometrejä oli kertynyt noin 700. Atlantic City ei sitten todellakaan ole Las Vegas. AC:ssä on 4 kasinohotellia ja rannan Boardwalk. Atlantic Cityn Ceasar’s Palace ei ollut lähelläkään sitä loisteliaisuutta, mitä Las Vegasin vastaava. Näin ”Spring cleaning”-viikon ympärillä off seasonilla väkeä, ja siten myös avonaisia putiikkeja, oli hyvin maltillisesti. Siitä huolimatta saatiin ”upea” huone, jossa oli täysin näköestetty ikkuna. Ihmettelin asiaa, ja kun tuuletusikkunan avasi, selvis miksi näin. ”näköala” olisi ollut huoltokujalle, eli seinään ja ilmastointilaitteisiin jne. Cesar’s Palace 82e/yö.

Hiljaiset viikot tekivät myös sen, että Atlantic City Jokes Comedy Club järjesti standuppia jossa oli todella hyviä koomikkoja, kuten Zach Picker  ja Clipperman, sekä illan juontaja Petey Rancel. Lippujen hinnat olivat puoleenhintaan, eli kokonaista 10 euroa per hlö.

Parasta Atlantic Cityssä standupin lisäksi oli Boarwalk, joka tosin oli tuulinen ja kylmä vierailumme aikaan, sekä Salt Water Taffy, eli toffeekarkki. Ympäristössä kannatti jälleen käydä ajelulla. Ocean Cityn puoli rannikolla oli kuin autiokaupunki. Sieltä olisi varmasti löytynyt hyviä Airbnb-kämppiä järkevällä hinnalla, sillä missään ei ollut ketään. Mutta nättiä oli, ai että. 3 yötä Atlantic Cityssä oli kyllä vallan tarpeeksi. Vähempikin olisi riittänyt.

Philadelphiassa vietettiin yksi yö. Atlantic Citystä ajoi Phillyyn tuossa tuokiossa, joten ehdittiin päivällä käydä tarkistamassa Rockyn portaat ja illaksi suunnattiin Wells Fargo Centeriin katsomaan Stanley Cup-meiningit. Kotijoukkue Philadelphia Flyers otti nenilleen naapurikylän Pittsburgh Penguinsiltä. Liputhan maksavat helposti alkaen 120 euroa, joten yllätyksenä tuli, että kolmannen erän alussa hallista oli 1/3 lähtenyt koteihinsa. Kymmenen minuuttia myöhemmin jo puolet oli kaikonnut. Se siitä myötä ja vastamäessä-kannustushengestä.

New York – Vermont – Boston – Harvard

Seuraavana päivänä ajettiin puolehkoon väliin matkalla Vermontin osavaltioon, eli pysähdyttiin New Yorkin osavaltion pääkaupunki Albanyn viereen. Siellä olisi ympäristössä ruokaa, kulttuuria, luontoa ja vaikka mitä, mutta oltiin myöhään perillä ja keskityttiin ruokaan ja löhöilyyn.

Löhöilyn päätteeksi jatkettiin kohti Vermontin osavaltiota. Kirjoittelin Vermontista jo oman postauksensa, jonka voi lukea täältä. Lyhyestä virsi kaunis: Vermon oli aivan ihana. Niin majatalo, vuoret, lenkkimaisemat, vaahterasiirappilla maustetut ruuat ja juomat, kuin tietysti Ben & Jerryn tehdaskin. DoubleTree by Hilton, Burlington 119e/yö. Butler House, Stowe 78e/yö.

Kolme yötä ladattiin reissuakkuja Stowessa, jonka jälkeen palasimme Bostonin suunnille. Vietimme toiseksi viimeisen päivän Harvardin tiluksia kierrellen. Kuvailin kirsikankukkia vanhoja rakennuksia vasten ja löntystelimme ympäriinsä. Piipahdimme metrolla myös Bostonin keskustan suunnilla. Harvardissa kannattaa ottaa opastettu kierros. Me emme ottaneet, mutta opas olis vienyt paikkoihin, joihin emme muutoin päässeet ja sen avulla olisi varmasti paremmin päässyt kiinni campuksen tarinaan.

 

Kokonaisuudessaan vuokra-autolla huristellessa ajokilometrejä kertyi 15 päivän aikana noin 2700. Bensaan meni kuitenkin vain noin 130 euroa.